© 2016 Jori Auranen
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
Kansi ja kuvitus: Susan Möller
Taitto: Aino Jaakkola
Takakannen kuva: Eeva Meusel
Takakannen teksti: Pirjo Hurskainen
ISBN: 978-952-339-801-6
“Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä, universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma.”
- Albert Einstein -
“Haluan elää, en vain elellä.”
- Aarne Jurnio -
Muistan kun olin 11-vuotias,
kouluni vieressä oli harvapuinen
metsä kalliolla.
Välituntisin, opettajan valvovien
silmien herpaannuttua,
juoksimme kavereiden kanssa
kielloista välittämättä
maagiseen metsään
kuin kielletyn hedelmän
uteliaisuuden riivaamina.
Metsässä, alkukeväällä ja
loppulukuvuodesta, oli keski-ikäinen
miesporukka ringissä juomassa
kotipolttoista ja kaupan keskiolutta.
He olivat riutuneita, kuluneita
ja elämän koettelemia
laitapuolenkulkijoita.
He olivat ystävällisiä ja mukavia
meille poikasille,
jopa varottavia ja olemuksiltaan
opettavaisia kaikessa traagisessa
surumielisyydessään.
Monena päivänä välituntisin
kuuntelimme heidän juttujaan,
joista puoliakaan emme
silloin ymmärtäneetkään.
Muistan, kun yksi miehistä,
karun näköinen iso mies,
hieman jopa pelottavakin ja
kaljupäinen, lukuun ottamatta korvan
takaa puoleen käsivarteen saakka
laskeutuvaa hiusnippua,
kertoi että hän on jokunen
viikko aiemmin vapautunut vankilasta.
Hän kertoi, että hänellä ei
ole kotia, koska vaimo
jätti hänet ja vaihtoi
asunnosta lukot.
Tytärtäkään hän ei saa tavata, koska on
niin kelvoton renttuhulttio ja retkujuoppo.
Siksi hän juo viinaa päivät pitkät,
jotta kylmän kevätyön tullessa
hän pysyisi lämpimänä.
Tunsin surullisuutta miehen puolesta,
miestä kohtaan,
vaikka elämästä en juurikaan
mitään vielä silloin tiennyt.
Silti hänen surullisesta ja surkeasta
kohtalosta huolimatta
hän lohdutti vierellään istuvaa ystäväänsä,
jonka äiti oli kuollut edellisenä päivänä.
Seuraavalla välitunnilla kun
menimme taas maagiseen metsään
tapaamaan tätä Surullisten