Villivihannekset koiran raakaruokinnassa
tekijät: Päivi Kultalahti ja Leena Hytönen
2018
Kannen kuva: Silja Huhtala
BARF Bones and raw food
Biologically Appropriate Raw Food
ep kg Elopainokilo
ka Kuiva-aine
ME Muuntokelpoinen energia
Metabolinen energia Elopaino potenssiin 0,75
MJ Megajoule
srv Sulava raakavalkuainen
Koirien ruokinnassa käytetyistä villivihanneksista ei löydy tieteellisiä tutkimustuloksia, mutta vanhaa perimätietoa on säilynyt Elias Lönnrotin keräämänä. Monissa muissa maissa kasvien käyttö lääkinnässä ja yleiskunnon ylläpidossa on paljon yleisempää kuin Suomessa. Villivihannesten käyttöä on kokeiltu Kajaanin ammattiopiston projektikoirilla hyvin tuloksin.
Teolliset valmisruuat ovat prosessoitua ruokaa. Näitä ovat koiran kuivamuona, säilykeruoka, erilaiset koiranmakkarat ja lihahyytelöt. Kuivamuonat sisältävät paljon kasviraaka-aineita, lähinnä viljoja tai riisiä. Teolliset ruuat mielletään helposti käytettäviksi koiranruuiksi. Kotiruoka sisältää koiralle valmistettua ruokaa ja ihmisiltä jääneitä ruuantähteitä. Koiran ravinnontarve ei täyty pelkillä ruuantähteillä. Valkuaistarpeen täyttämiseksi vähintään kolmannes kotiruuasta on oltava lihaa, kalaa, munaa ym. eläinperäisiä raaka-aineita. Kalsiumia tarvitaan tasapainottamaan fosfori / kalsium tasapainoa, koska lihassa ja viljassa on paljon fosforia suhteessa kalsiumiin. Kasvisperäiset raaka-aineet pitäisi kypsentää tai hienontaa, että ne olisivat koiran käytettävissä. Raakaruokinnassa on kyse koiran luonnonmukaisesta ravinnosta. Siitä käytetään myös lyhennettä BARF, joka on lyhenne sanoista Bones and Raw food. Kaikki ruoka annetaan koiralle raakana. Ruokinnan perustana ovat lihaiset luut täydennettynä sisäelimillä, lihalla, kalalla, kananmunilla, kasviksilla ja marjoilla. Raaoista luista koira saa tarvitsemansa kalsiumin ja muitakin kivennäisaineita, ja samalla sen hampaat puhdistuvat. Minkään eläimen raa’at luut eivät ole koiralle vaarallisia, kunhan niitä ei syötetä koiralle kerrallaan liikaa ja niiden lomassa koira saa tarpeeksi myös muuta vatsantäytettä, mikä estää liiallisesta luumassasta johtuvan suolitukoksen muodostumisen. Vasta kun luita kypsennetään, ne muuttuvat hauraiksi ja niistä irtoaa koiralle vaarallisia teräviä säröjä.
Nykyään kiinnitetään paljon huomiota hyvään eläimen pitotapaan ja ekologisuuteen. Kuivamuonasäkin voi polttaa, mutta säilykkeistä aiheutuu hävitettävää pienmetallia. Tuotteen valmistus ja kypsytys kuluttavat energiaa ja vettä sekä aiheuttavat jätevesikuormaa. Koiran merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat sen ruokinnasta. Omistajalle ekologisin valinta on kasvisruoka, sillä lihan tuottaminen vaatii moninkertaisesti enemmän maa-alaa kuin vastaavan kasvisruokamäärän tuottaminen. Koiran ruuansulatuselimistö eroaa runsaasti ihmisen vastaavasta, eikä se pysty sulattamaan esimerkiksi papuja tai pähkinöitä, joista kasvissyöjäihminen saa tarvitsemansa proteiinin. Teurasjätteen suosiminen koiran ravintona onkin ympäristön kannalta oiva vaihtoehto, raakatuotteisiin käytetään usein sisäelimiä, luita ja muuta ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Suomalaiset syövät reilusti broileria ja niistä syntyvää teurasjätettä riittää. Lähes kaikki markkinoilla olevat raakaruuat valmistetaan Suomessa ja raaka-aineet ovat useimmiten kotimaisia.
Koirasta aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Koirat rehevöittävät ympäristöä ja koiran ruuan tuottamiseen kuluu paljon energiaa sekä luonnonvaroja. Uusiseelantilaisen tutkimuksen mukaan koiran hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin kahdella katumaasturilla. Rehevöitymistä aiheuttavat ulosteet, jotka ovat lisäksi ongelma keväisin taajamissa. Ulosteiden määrään ja laatuun vaikuttaa koiran käyttämän ravinnon laatu, kuinka hyvin ruoka on imeytynyt.
Koiran tasapainoisella ruokinnalla on suuri merkitys. Sopivalla ruokinnalla koira kasvaa ja kehittyy häiriöttä pennusta asti. Aikuisena sillä on kiiltävä ja hyväkuntoinen karvapeite sekä sen vatsa toimii suurimmaksi osaksi häiriöttä, ilman oksentelua ja ripulia. Hyväkuntoinen koira on iloinen ja energinen. Myös koiran korvat ja silmät pysyvät puhtaina. Syöminen ei ole koiralle pelkästään ravintotarpeiden täyttämistä, sillä on myös fyysinen ja psyykkinen merkitys. Luonnossa elävät koiraeläimet käyttävät paljon aikaa ravinnon hankintaan ja ateriointiin. Ravinnon pureskeleminen rentouttaa koiraa ja luiden kaluaminen on ajanvietettä, joka saattaa helpottaa stressiä. Kuonon pituus määräytyy geenien perusteella, mutta purutyön ansiosta koiran leuat kehittyvät normaalisti ja etenkin yläleuan ja alaleuan yhteistyö muovautuu monipuolisella purtavalla.
Jos koira ei saa toteuttaa pureskelua ja ravinto on liian helposti saatavilla kupissa, seurauksena voi olla liian tarmon ja turhautumisen purkaminen asunnon irtaimistoon. Tämän lisäksi purukalustoon kerääntyy helposti hammaskiveä ja ikenet tulehtuvat.
Koira on lähempänä lihansyöjää kuin sekasyöjää. Sen hampaat soveltuvat hyvin ravinnon repimiseen ja sillä on lihansyöjälle ominainen lyhyt suolisto. Koiran makuaisti on huono, makunystyröitä on 1700, kun taas ihmisellä niitä on 9000. Koiralla on hyvä hajuaisti ja ravinnon haju saa sen erittämään emäksistä sylkeä. Koiran syljessä ei ole alfa-amylaasientsyymiä, joka ihmisen suussa aloittaa heti tärkkelyksen pilkkomisen. Koska koiran vatsalaukusta puuttuu joitakin ihmiselle ominaisia entsyymejä, niitä sen täytyy saada ravinnosta. Ravinto varastoituu mahalaukussa, päivittäinen kuiva-aineen syöntikyky on 3,5 % koiran elopainosta. Mahalaukku on hapan (pH 1-2), alhainen pH tuhoaa tehokkaasti haitallisia bakteereja. Ruoka sulaa pääasiassa ohutsuolessa ja suurin osa ravintoaineista pilkkoutuu siellä. Ohutsuolen mikrobit estävät sairauksia aiheuttavien bakteereiden lisääntymistä. Paksusuolesta imeytyvät vesi ja elektrolyytit ja se toimii ulosteen varastointipaikkana.
Rasvan, hiilihydraattien ja valkuaisaineiden pilkkomiseen käytetään voimakkaita entsyymejä, jotka ovat veteen liukenevia valkuaisrakenteita. Ravinnossa olevat yksinkertaiset sokerit imeytyvät sellaisenaan, mutta suurin osa koiran ravinnon hiilihydraateista on monien sokeriyksiköiden muodostamia rakenteita. Ruokasulaan erittyvä alfa-amylaasientsyymi avaa glukoosimolekyylien välisiä sidoksia. Näin tärkkelys pilkkoutuu glukoosiksi. Amylaasia erittyy mahalaukun seinämästä ja haimasta, mutta koiran syljessä sitä ei ole, toisin kuin ihmisellä, sialla ja rotalla.
Kivennäisaineita ovat kalsium, fosfori, magnesium, kalium, natrium ja kloori. HivenaineitaRasvaliukoisia vitamiinejavesiliukoisia