© 2019 Lajunen, Terttu
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 978-952-80-3044-7
Hyvä lukija
Syksy on sadonkorjuun aikaa. Nyt kootaan
vuoden aikana syntyneitä lauluja kansien väliin.
Uusimmat laulut tulevat useassa erässä,
koska yksi "astia" painaisi liikaa.
Ensimmäinen annos tarjoillaan tässä.
"Syttyi valo" sisältää neljä aihepiiriä, joiden nimet
näkyvät myös takakannessa. Jokaisen ryhmän
alussa on aiheeseen liittyvä kuva.
Monia nuotteja voi kuunnella tietokoneen
äänellä sivustolla www.laululintu.net/laulut.
Kohteet löytyvät laulujen nimen perusteella.
Toivottavasti viihdyt seurassamme.
Valoisaa syystalvea ja tulevaa vuotta!
Terttu Lajunen
terttu.lajunen(at)gmail.com
1
Paljon on joessa vettä, virtaus loppumaton.
Siellä jo tuhannet vuodet uomassaan kulkenut on.
Vesi ei pois haihtua voi.
Lastuja laineillaan kantaa - soutajat perille vie.
Elämän jatkua antaa, eteenpäin auki on tie.
2
Erämaan kulkija juomaan virralle saapua saa.
Ihminen pysty ei luomaan juomaa niin uudistavaa.
Vesi ei pois haihtua voi.
Elämän vedestä täällä janoinen nauttia saa. -
Aurinko synkällä säällä erämaan tien kirkastaa.
Ke 28.8.2019, nro 3486
Päivään hämärään odottamaan jään.
Pilvi varjostaa taivaan purppuraa.
Toivon sittenkin, että näkisin
pilkahduksen siitä vieläkin.
Päivä harmaa on kaunis kuitenkin.
Varjossa kuljetaan - ylhäälle katsotaan.
Aurinko päivän tuo, taivas valon luo.
Pe 23.11.2018, nro 3288
Lintu jo hoitaa poikasiaan, oksalle nousta saa laulamaan.
Sitten se lentää taivasta päin. - Alhaalle maahan jäin.
Silloin kun päivä pilvetön on, ylhäällä loistaa vyö auringon. -
Kirkkaalta aina näytä ei tie, varjoihin kun se vie.
Lintuani saan jäädä kuulemaan, oksalleen se taas lentää laulamaan.
Ti 20.11.2018, nro 3285
1
Matka on silloin turvallinen,
lamppu kun yössä loistaa.
Pienikin liekki valaisee sen,
edellä kulkien, askeleet ohjaten.
2
Perille asti päästävä on,
ennen kuin lamppu sammuu.
Lävitse laakson mentävä on.
Levähdyspaikka on juurella kallion.
Pe 9.11.2018, nro 3270
Ennen kuin on yö, sydän täällä lyö.
Tiedän ettei kesken jää sen työ.
Kaikki aikanaan!
Tänään vielä saan polkuani nousta kulkemaan.
Iltaan asti tiellä lauletaan.
Alla auringon paljon turhaa on,
laulu usein turhuutta myös on.
Jos vain tehdä saa mitä rakastaa,
tarvitse ei työtään turhentaa.
To 15.11.2018, nro 3279
Tiellä pimeää on - lampussa liekki loistaa.
Polku tuntematon askelten äänet toistaa.
Ennen kuin lamppu sammuu, perille päästävä on.
Silloin kun yö pimeä on, taivaalla tähtiä on,
jokainen korvaamaton.
Ti 13.11.2018, nro 3274
Maailma kun pimeä on, valoa taivas antaa.
Ei ole yö loppumaton, auringon aamu kantaa.
Matkaani lähden taivaltamaan.
Kotia kohti vie suora ja selvä tie.
Silloin levätä saan, helle kun kuuminta on.
Varrelta tien jään poimimaan kukkia ihanan maan,
kukkia ihanan maan.
Ke 14.11.2018, nro 3276
1
Aikojen alusta ollut on hän.
Kaiken hän luonut on - myös elämän.
Sanallaan luonut on myös elämän.
Lahjoittaa päivän säteilevän.
* * *
Ilta kun sammuu yön pimeään,
taivaalla paljon tähtiä nään,
tähtiä nään.
2
Kauniiksi tehnyt on taivaan ja maan.
Auringon valossa taivaltaa saan,
yötä hän asetti kuun valvomaan.
Aina on valmis rakastamaan.
* * *
Itse hän on myös tie elämän,
luoksensa kutsuu epäilevän,
erehtyvän.
Ti 13.11.2018, nro 3275
1
Puhtaaksi pestä voi sydämen Jeesuksen armo ihmeellinen.
Luoksemme saapuu, vierelle jää. Vaikenee myrsky, tyyni on sää.
2
Ihminen kaiken anteeksi saa. Kirkastuu taivas, kaunis on maa.
Uupunut pääsee laitumen luo, puhdasta vettä lähteestä juo.
3
Tarvita ei nyt tuomitsijaa, rakkaus haavat saa parantaa.
Jeesuksen armo ihmeellinen juhlaksi muuttaa työn arkisen.
La 10.11.2018, nro 3272
Taivas valona loistaa halki pimeän yön.
Varjot polulta poistaa voitto Kristuksen työn.
Varjot polulta poistaa voitto Kristuksen työn.
Läpi elämän kantaa, kautta kuoleman maan.
Taivas valonsa antaa, siihen turvata saan,
siihen turvata saan.
Pe 16.11.2018, nro 3281
1
Tähti yössä loistaa, kun on pimeää, aamuun asti aina näkyville jää. -
Korkealta katsoo silmä auringon aamun auetessa, kun sen vuoro on.
2
Tärkeäkin tieto pilven taakse jää, metriäkään aina eteenpäin ei nää. -
Ukkosmyrskyn jälkeen rauha tullut on, maahan asti kantaa silta auringon.
3 Tieto lisää tuskaa, silmä hämärtää. Liian paljon vielä näkemättä jää. - Sumuisella tiellä suuntaani kun hain, päivän matkan verran ymmärrystä sain.
4
Moni turha toive täyttymättä jää, kuitenkin voi löytää paljon tärkeää.