© 2020 Seija Timonen
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 978952 80 90793
Olen syntynyt maaseudulla. Vanhempani olivat maanviljelijöitä. Lapsuuskodissani asui myös isovanhempia, mummoni ja kaksi ukkia. Olen oppinut ja lapsuudessa luonnon antamat mahdollisuudet ruuan hankintaan ja viljelyyn sekä luonnosta huolehtimiseen ja luonnon vaalimiseen. Niitä taitoja olen toteuttanut elämässäni.
Luonto antoi meille silloin ja antaa nytkin paljon ravintoa, mitä tarvitsemme jokapäiväisessä elämässä. Metsästä poimimme marjoja ja sieniä, järvestä saamme kalaa, pellossa viljelemme perunaa ja juureksia sekä vihanneksia ja puutarhasta satoa antoivat lukuisat marjapensaat ja omenapuut. Näiden lisäksi lapsuudessa kasvatettiin myös sikoja ja lampaita, joista osa teurastettiin ravinnoksi. Lampaasta kerittiin villa langoiksi ja kanat munivat luomumunia! Ravinto oli suurelta osin omasta maasta ja elettiin omavaraistaloudessa.
Edellinen sukupolvi opetti myös hienoja taitoja. Vettä ei saanut tarpeettomasti tuhlata – oli saunapäivä, jolloin peseydyttiin ja pyykkipäivä kerran viikossa. Joka päivä ei vaatteita vaihdettu eikä ainakaan uusia ostettu kuin silloin, kun entiset menivät rikki tai vaatteet jäivät pieneksi. Vaatteita ommeltiin poljettavalla ompelukoneella ja talviiltoina neulottiin sukkia, lapasia ja myssyjä. Saappaita ja kenkiä ostettiin harvoin. Sähkölaitteita oli lapsuudessani vähän; radio ja televisio, myöhemmin jääkaappi ja pakastin. Sähköä säästettiin – maito ja mehut säilytettiin lähdekaivossa. Autoa ei lapsuudessani ollut, matkat tehtiin linja-autolla. Lyhyet matkat käveltiin ja pidemmät pyöräiltiin.
Tällä hetkellä kulutamme yli varojen. Samalla olemme unohtaneet ympäristön. Ilmasto lämpenee ja luonnon monimuotoisuus häviää. Lämpötila nousee pohjoisella pallonpuoliskolla ja erilaiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja sateet alkavat olla yleisiä. Kotitaloudet aiheuttavat suuren osan Suomen kasvihuonepäästöistä.
Myös ravintomme on köyhtynyt. Kaupasta ostetaan valmisruokaa, joihin on lisätty erilaisia säilöntäaineita, joita elimistömme ei pysty ottamaan vastaan. Sairaudet ja epidemiat ovat lisääntyneet. Aito luonnonravinto pitäisi meidät terveenä. Kotimaiset viljat, juurekset, riista ja luomuviljelty lähiruoka on sitä ruokaa, jota meidän tulisi syödä. Ei valmiita eineksiä.
Ympäristöystävällisillä valinnoilla voimme vaikuttaa niin terveyteemme kuin ilmastopäästöihin ja luonnon hyvinvointiin. Olen toteuttanut erilaisia ympäristötekoja vuoden jokaisena päivänä. Ympäristöteot ovat syntyneet arkitoimintojen yhteydessä. Suurin osa vuoden ympäristöteoista on toteutettu. Samalla olen muuttanut ajatteluani ympäristöystävälliseen suuntaan ja miettinyt valintoja, ostoksia, ruokatottumuksia, viljelyä, liikkumista ja rahaa. Vuoteen on sisältynyt oivalluksia, takapakkeja, ahaa-elämyksiä ja sinnittelyä ja harmituksia.
Olen kuitenkin tyytyväinen toimintaani ja asioiden muuttumiseen. Muovin määrä on vähentynyt, kasvisruuan lisääntynyt, tavaroita ei enää tule hankittua kuin tarpeeseen ja luonnon suojelemisesta on tullut jokapäiväistä toimintaa. Myös uusia, terveyttä edistäviä kokeiluja on sisältynyt päiviini.
Omatekoinen kauramaito ja terveellinen voi ovat saaneet sijaa ruokapöydässämme!
Ilolla voin todeta, että olen saanut lähipiiriä ja ystäviäni mukaan toimintaan. He ovat antaneet palautetta ja pyytäneet reseptejä.
Tämän vuoden aikana perheemme sähkösopimus on tehty vihreään sähköön, vesivoimaan. Veden käyttöä tarkkailemme ja huoneiden pattereita olemme säätäneet viileämpään suuntaan, varsinkin makuuhuoneessa.
Kodin siivous tapahtuu etikan, soodan ja sitruunan avulla. Olen siirtynyt myös kosmetiikassa ja saippuoissa luonnonaineista valmistettuihin tuotteisiin.
Vaikutan ympäristöteoissani myös yhteiskunnallisesti. Olen netissä allekirjoittanut lukuisia vetoomuksia, esittänyt kaupungille ideoita ja osallistunut keskusteluun muovin vähentämiseksi kaupoissa ja ravintoloissa. Kieltäydyn ostamasta muoviin pakattuja elintarvikkeita.
Viljely ja puutarhanhoito jatkuvat edelleen. Maasta saamme perunaa, juureksia, vihanneksia, salaatteja ja yrttejä. Lisäksi puutarhasta punaja mustaherukoita, karviaismarjaa, tyrniä, marja-aroniaa ja omenoita. Puutarhanhoito on mielenkiintoista ja sadon korjaaminen antoisaa ja kiitollista puuhaa! Luonto antaa siis suuren osan ravinnostamme.
Ympäristötekoja toteuttamalla myös asenteeni on muuttunut niin, että ajattelen ympäristöä ja ekologista toimintaani tehdessäni kodin askareita niin ruuan valmistamisessa kuin kodin siivouksessa ja vaatehuollossa. Toiminta luonnon ja ilmaston hyväksi laajenee edelleen!
Me käyttäydymme niin kuin mukavuudet ja
ylellisyys olisivat elämän päätarpeita,
vaikka onnellisiksi tullaksemme
tarvitsemme vain jotakin mistä innostua.
Charles Kingsley
Luen paljon. Minulla on ainakin yksi kirja luettavana yöpöydällä. Kirjoja on mukava vaihtaa ystävien kesken ja samalla voi vaihtaa ajatuksia kirjan aiheesta. Juonta ei tietenkään kannata paljastaa. Ystävältä voi pyytää kirjan, jota hän suosittelee luettavaksi ja samalla voi antaa hänelle oma kirja vaihtona. Säästyy rahaa ja hyllyt eivät täyty kirjoista. Hyvä mieli tulee siitä, että kirjat eivät ole kertakäyttöisiä! Samalla voi myös pyytää kierrätystä eteenpäin!
Oma vaihtoni. Sain Sophie Kinsellan kirjan ”Himosoppaajan sisko” ja annan vaihtoon Jan Philipp Sendkerin kirjan ”Sydämen ääntä ei voi unohtaa”. Hyviä ja helppolukuisia kirjoja molemmat.
Asun muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja en juuri koskaan aja autolla keskustaan, vaan pyöräilen tai kävelen. Pyöräillessä saan mukavasti liikuntaa jaloille ja keuhkoihin happea. Koska omistan vaihdepyörän, saan myös kuntoa, kun ajan ylämäet pienellä vaihteella ja lievissä alamäissä meno on vauhdikasta.
Talveksi pyörääni vaihdetaan nastarengas eteen - pienet liukkaat kelit eivät siis haittaa pyöräilyä. Ainoastaan kovat pakkaset estävät pyöräilyn, mutta pakkasta on silloin noin 20 astetta. Myös kova myrskyinen tuuli voi olla este pyöräilemiseen.
Pyöräily kuluttaa mukavasti myös kaloreita, noin 150- 300 kcal 30 minuutin pyöräilyssä - riippuu kuitenkin vastuksesta.
Omistan myös sähköpyörän, silloin mennään pidempiä matkoja ja ihaillaan maisemia.
Pidän kastelukannua keittiössä. Kun tulee ylimääräistä, lähes puhdasta vettä, kaadan sen kukkien kastelukannuun. Tämä on pieni ja helppo tapa, johon tottuu yllättävän helposti. Olen huomannut, että ylimääräistä vettä tulee päivittäin kymmeniä litroja mm. kahvi- ja juomavettä ottaessa, ruuanlaitossa sekä siivotessa.
Joskus toimin niin, että kerään puhtaan veden muovisankoon ja kaadan sen pyykkikoneeseen, mikäli samana päivänä sattuu olemaan pyykkipäivä! Kesällä ylimääräisellä vedellä kastelen ulko- ja terassikukkia sekä kasvimaata. Suihkussa käydessä voisi laittaa tyhjän ämpärin suihkun alle ja kertyneellä vedellä voi huuhdella wc-pöntön.
Maapallolla kärsitään puhtaan veden puutteesta (noin 800 miljoonalla ihmisellä ei ole tarpeeksi vettä eli joka 10:s kärsii veden puutteesta). Meille vesi on itsestäänselvyys, käytämmekin sitä noin 155 litraa päivässä, kun hyvä olisi päästä 80 litraan /päivä, Ympäristöopisto Syklin mukaan.
Lapsuudessani oli kantovesi niin eläimille kuin ihmisille, joten vettä ei voinut tuhlata! Pihassa oli kaivo, josta ei koskaan loppunut vesi. Kaivosta kannettiin kahdella ämpärillä kerrallaan juomavesi tupaan, saunavedet ja eläimille juontivedet navettaan. Myöhemmin navettaan saatiin käsipumppu, joka helpotti veden kantoa siltä osin.
Käytän käsi- kosteus- päivä- ja yövoiteita päivittäin. Ongelma on siinä, miten saan tuubit tyhjiksi? Ei auta puristus, koska voidetuubin reunoilla on voidetta, joka ei lähde puristamalla. Ainut toimiva keino on leikata tuubi poikki ja silloin pääsee käsiksi niin pohjaan, reunoihin kuin korkin ”syövereihin”.
Jämävoiteesta riittää yleensä yli viikon ajaksi, joten ainakin siitä syntyy hieman säästöä. Voidetuubi myös puhdistuu ja sen jälkeen sen voi laittaa puhtaana joko muovi- tai metallijätteisiin. Olen myös valmis vähentämään voidemaisten kasvorasvojen käyttöä ja mahdollisesti tulen tämän vuoden aikana tekemään myös niitä itse.
Luontoon heitetään roskia yllättävän paljon koko maapallolla. Kävin Kanarian saarilla ja tuntuu, että tämä on yksi roskaisimmista matkustamistani paikoista Euroopassa. Juomapurkit, pullot, paperit, pahvit, nenäliinat ja moni muu roska näytti siellä lentävän palmujen ja puskien juureen sekä kuivuneeseen joen uomaan. Tämä uoma olisi kyllä kaunis näky ilman roskia. Miksi roska ei päädy roskikseen?
Jos jokainen maapallolla heittää yhden roskan päivässä luontoon - mikä valtava määrä siitä syntyisi. Luulen, että roskien heittämien luontoon johtuu ihmisten välinpitämättömyydestä ja kai sitä sanoa myös laiskuudeksi. Kun tavara on käytetty, se heitetään menemään ajattelematta seurauksia.
Kun tavara, pahvi, muovi tai lasi heitetään luontoon, sen maatuminen kestää vuosia ja silti se jättää jäämiä. Sanomalehti tuhoutuu muutamassa vuodessa, pahvilla se voi kestää 10 -40 vuotta. Lasi ei maadu koskaan.
Miten tämä roskaaminen saataisiin loppumaan?
Tietenkin, jokainen voisi oppia viemään roskansa roskikseen tai kierrätykseen.
Tavaroiden pakkaamisessa käytettäisiin helposti maatuvia pakkauksia. Ostokset pakattaisiin omiin kasseihin, jotka kestävät vuosikymmeniä. Voisikohan luonnon roskaamisesta antaa joku seuraamus? Mikä se voisi olla - roskasakko? Poliisin resurssit eivät riitä roskasakon antamiseen, mutta parkkipirkot voisivat antaa parinkympin roskasakon, jos he näkevät roskien heittelyä parkkipaikoilla tai auton ikkunasta.
Jos materiaalikeskeisyys tätä menoa jatkuu, meillä on kohta maapallon kokoinen kaatopaikka!
Jokainen meistä voi kannustaa ja ohjata lapsia ja kavereita laittamaan roskat roskakoriin tai jäteastiaan!
Itse toimin niin, että kannan pienenkin karkkipaperin taskussani kotiin, mikäli paikalla ei ole roskista, mutta en missään tapauksessa heitä sitä luontoon puhumattakaan pulloista ja tölkeistä.
Junalla matkustaminen on nopeaa ja miellyttävää. Vaunun näytöltä voi seurata nopeutta – se voi olla 150 – 200 km/h. Hyvää kyytiä!
Netistä saa lipun ostettua ennakkoon ja siellä on monenikäisille erilaisia tarjouksia. Käytän junaa aina kun se on mahdollista! Junassa on tavaroille lukollisia säilytyslokeroita, jonka avaimen saa 50 centillä. Raha palautuu, kun tavarat otetaan pois päätepysäkillä.
Ravintolavaunussa on myös miellyttävä henkilökunta ja tuoreita sämpylöitä ja salaatteja, pizzaa ja keittoja! Myös makeannälkäisille on juuri paistettuja munkkeja ja korvapuusteja.
Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin viidennes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta tulee olla vähintään 27 %, ilmenee Tilastokeskuksen liikennejärjestelmätutkimuksesta.
Lentäminen aiheuttaa monikymmenkertaisesti suuremmat päästöt kuin juna. Australiaan lentämättä jättämisellä voisi autoilla päivittäin töihin 20km, seitsemän vuoden ajan, mitä tulee hiilidioksidipäästöihin.
Käytän polvisukkia, hyvin usein tukipolvisukkia. Joskus vaan käy niin, että tulee silmäpako eli sukka alkaa purkaantua kudotuista silmukoista ja se etenee nopeasti.
Sukkia en suinkaan saman tien heitä roskikseen, vaan otan neulan ja lankaa ja parsin sukan. Se ei tietenkään näytä ihan samanlaiselta, koska siinä näkyy parsimisen jälki, mutta sukan elinikä jatkuu. Käytän tällaista sukkaparia usein pitkien housujen kanssa, jolloin parsimisjälki jää useinkin piiloon.
Mutta - monesti parsimisjälki on kaunis, ei sitä tarvitse häpeillä ja onhan se osoitus kestävän kehityksen toiminnasta - sukille saadaan muutama kuukausi jatkoaikaa. Parsimistaidon olen opetellut koulussa. Kun omat lapset olivat pieniä - parsin sukkia ja lapasia, koska kulutus oli kovaa. Muistaakseni myös mummo ja äiti parsivat paljon sukkia, joten lienen heiltäkin tätä taitoa oppinut.
Parsimistaito on taito, joka ehdottomasti pitäisi elvyttää nuorille ja lapsille koulussa ja kotona.
Tulostinta tulee käytettyä aina silloin tällöin myös kotioloissa. Tulostan mm. käsityöohjeita, veikkausta, sähköposteja tai laulujen sanoja. Jostakin syystä tulostuspaperia syntyy ja niitä tulee tulostettua ylimääräisiäkin kappaleita. Paperia ei tietenkään kannata tuhlata mielin määrin.
Olemme omaksuneet tavan, että paperi käytetään molemmin puolin, mikäli ei ole kysymyksessä niin tärkeä asiakirja, ettei siinä saa olla muuta tekstiä.
Vuosiin ei ole tarvinnut ostaa monistuspaperia. Samalla säästyy rahaa. Ehkä tulevina vuosina ei tulosteta, vaan otetaan valokuva tärkeästä asiasta.
Kotona olemme säätäneet makuuhuoneen lämpötilan n. 19 asteeseen ja siihen tottuu nopeasti. Huone on viileä, mutta uni on hyvää. Nukahtaessa keho viilenee ja näin ollen se ei kuluta energiaa kehon lämmittämiseen.
Unilääketieteen asiantuntijan Christopfer Willerin lausunnon mukaan, joka on julkaistu Iltasanomissa 22.11.2016, uni on syvempää ja unihormonin, melatoniinin, eritys lisääntyy viileässä.
Viileässä nukkuessa myös aineenvaihdunta vilkastuu ja ns. ruskean rasvan määrä kasvaa. Ruskea rasva auttaa polttamaan kaloreita! Tästä ilahduin!
Tärkeintä kuitenkin lienee, että sähkönkulutus alenee sähkölämmitteisissä talouksissa. Ja se taas säästää kukkaroa!
Paritaloyhtiössä, jossa asumme, on suunniteltu neljän perheen jätelajittelu tarkasti ja tarpeen mukaan. Meillä on siis jäteastiat Biojätteelle, pahveille, muoveille ja poltettavalle jätteelle. Lähellä on paperikeräys ja puolen kilometrin päässä metalli-, lasi ym. jäteastiat. Roska-auto käy hakemassa pahvit ja muovit yhden kerran kuukaudessa ja poltettava jäte ja biojäte joka toinen viikko. Kesällä biojäte noudetaan useammin. Vähiten täyttyy biojätesäiliö!
Lajittelemme kaikki jätteet ja vältämme muovipakkauksien ostamista, mutta muovia silti tulee yllättävän paljon! Yritämme myös ohjata lapsia lajitteluun!
Nykyisin suuri osa elintarvikkeista, salaateista, hedelmistä jne. on pakattu muoviin; kovempaan tai pehmeämpään sellaiseen. Myös jogurtti- ja viilipurkit, juusto- ja muut kovat pakkausmuovit ovat jokapäiväiseen elämäämme kuuluvia. Käytämme shampoota, ketsuppia, ja muita muovipurkkeihin ja - pulloihin pakattuja aineita. Muovipullojen mm. limonadien keräämiseen ja palautukseen olemme jo oppineet, koska palautuspullosta saa palauttaessa pantin!
Mutta - miksi muovit kannattaa laittaa omaan keräyspisteeseen ja eritellä ne muusta sekajätteestä erilleen? Siksi, että muovi ohjataan takaisin muoviteollisuuden raaka-aineeksi, korvaamaan maaperästä saatavaa öljyä, ilmenee Suomen Uusiomuovi-sivuilta.
Muovin kierrättäminen vie vain 15 % siitä energiamäärästä, mitä maaperästä porattavan öljyn poraaminen maksaa!
Kotitalouden tyhjät ja puhtaat sekä kuivat muovipakkaukset.
Jogurttipurkit, voirasiat, leikkele- ja valmisruokapakkaukset Muovipullot, - kanisterit, ja – purkit, shampoopullot mm. litistettynä.
Ei saa laittaa:
Likaisia muovipakkauksia, pvc –pakkauksia, jos pakkauksessa on kolmion sisällä numero 3.
Kotona käytämme erillistä muovipussia, johon viemme muovijätteen. Pussin täytyttyä viemme sen roskiskatokseen, jossa on siis muovin keräyspiste. Yksinkertaista - muovien kierrätys on jokamiehen ja - naisen ympäristöteko.
Astianpesukone kannattaisi pestä vasta sitten, kun se on täynnä. Silloin säästyisi sekä veden että lämmön kulutuksessa jopa 10 % pesukertaa kohti. Astioita ei myöskään tarvitse huuhdella kovin paljoa, sillä astianpesuaineen on helpompi kiinnittyä likaisiin astioihin!
Myös Kuluttaja-lehti numerossa 5/2013 on tiskausasiaa tutkinut ja sen mukaan käsin tiskaaminen kuluttaa huomattavasti enemmän vettä kuin astianpesukone!
Suomen Työtehoseuran ja Bonnin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat huuhdella astioita lämpimällä vedellä ja astioiden huuhteluun kulutetaan vettä kymmenen kertaa enemmän kuin tarvitsisi.
Astioita ei välttämättä tarvitse huuhdella, ainakaan lämpimällä vedellä! Tässä meillä lienee oppimista saksalaisiin nähden!
Mutta - tässä tulee tietty ongelma pienissä perheissä, koska jos astiat laitetaan likaisina, ne alkavat antaa hajua jo seuraavana päivänä ja mieli tekee laittaa vajaa kone päälle.
Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa niin, että tiskialtaassa on kattila tai astia, jossa huuhtelen koneeseen menevät astiat, en siis huuhtele niitä juoksevan veden alla.
Sitten kun kone alkaa olla täysi, laitan sinne vielä ruokailusta tulevat astiat sellaisenaan.
En enää osta kaupasta kirjekuoria, vaan teen ne itse.
Repäisen kuvalehdestä sivun ja teen siitä taitelemalla kirjekuoren. Laitan itse tekemäni kortin kuoren sisälle. Hieman teippiä, postimerkki ja sitten laitan valkoisen paperinpalan, johon kirjoitan vastaanottajan osoitteen.
Saan myös muutamilta ystäviltäni itse tehdyn kirjekuoren, jonka sisältä löydän käsinkirjoitetun kirjeen. Se on aika ihana juttu!
Olen tehnyt valmiiksi muutamia kirjekuoria odottamaan vaikkapa ystävänpäiväviestin lähettämistä!
Ostamme paikallisen yrittäjän tilalta kananmunia! Tilalla kanat saavat liikkua vapaasti, istua orrella ja munia munat pesään. Kanalassa on ikkunat ja sinne pääsee päivänvaloa. Lisäksi kanat pääsevät kesällä ulos rapsuttamaan maata ja kaivamaan hyönteisiä!
Kuluttaja maksaa lattiakanojen munista hieman enemmän ns. luomulisää siitä, että kanoilla on paremmat luonnonmukaisemmat olosuhteet. Lisäksi luomutiloilla kanoille syötetään luomurehua! Kananmunan keltuaisen väri ei synny väriaineista vaan kanoille syötetään maissia ja laidunruohoa, sekä kaalia ja porkkanaa!
Luomumunat sisältävät Luomuliiton tutkimusten mukaan enemmän omega-3-rasvahappoja, vitamiineja ja hivenaineita. Tavallisista häkkimunista on löydetty antibiooteille resistenttejä bakteereita. (Bakteeri pystyy kasvamaan antibiootista huolimatta) Luomumunista tällaisia ei ole löydetty.
Olemme huomanneet, että lattia-luomutilojen kananmunat ovat sekä paremman makuisia että terveellisempiä kuin häkkikanaloiden munat! Meillä maistuvat myös munavoi ja monenlaiset ruuat, joihin käytetään kananmunaa.
Ulkona on pakkasta muutama aste ja pieni tuulen viima. Lähden kävelylle koiran kanssa. Kävelen reipasta tahtia ja kilometrejä kertyykin yli 5. Olo on hyvä kävelyn jälkeen. Kävelen yleensä myös kuntosalille, kauppaan, postiin, kaupungille. Olen myös tehnyt sauvakävelylenkkejä, silloin myös hartiat saavat liikettä kävelyn aikana.
UKK-tutkimusten mukaan puolen tunnin kävelylenkki useana päivänä viikossa on hyvinvoinnin kannalta riittävää. Jos kävelyn mittaa askeleissa, suositeltava päivittäinen askelmäärä on 9000 askelta ja ihanteellinen 13000askelta. Jos päivän aikana kertyy 5000 askelta tai vähemmän, aktiivisuus on riittämätöntä.
Kävelyn terveysvaikutukset:
Kylmyys leviää jaloista nopeasti muuhun kehoon, joten jalat kannattaa pitää lämpiminä. Huoneen lämpötilaa ei saisi laskea alle 18 asteen eikä vastaavasti nostaa yli 25 asteen. Ihanteellinen huoneen lämpötila on 21-22 astetta. Jos lattiat ovat kylmät, kannattaa neuloa itselle ja toisillekin perheenjäsenille villasukat lyhyillä tai pitkillä varsilla.
Sukkien neulemalleja on netissä paljon ja itse voi mallia soveltaa mieleiseksi. Kantapää ja kavennukset ja erilaiset neulemallit ovat aivojumppaa parhaimmillaan! Ja tuloksena ovat lämpimät villasukat Seitsemän veljeksen langasta tai Nalle-langasta. Jos jalkoja paleltaa yöllä, voi vetäistä jalkaan villasukat, unikin tulee paremmin, kun jalat ovat lämpöiset!
Pahvia kertyy jokaisessa kotitaloudessa. Niitä voi kerätä vaikkapa pahvilaatikkoon. Meillä kyseinen pahvilaatikko on roskiksien vieressä ja sinne heitetään wc-paperirullan hylsyt, namulaatikot ja muut pienet pahvinpalaset. Noin kerran viikossa tai silloin kun pahvilaatikko alkaa täyttyä, se otetaan esille ja lajitellaan. Pienet pahvit sullotaan maitotölkkiin ja isommat taitellaan pienempään muotoon ja viedään sen jälkeen taloyhtiössä olevaan pahvinkeräykseen.