© 2020 Helena Marja Silvola
Ulkoasu ja taitto – Johanna Lindvall
Kannen kuva – Elena Schweitzer / stock.adobe.com
Kustantaja: BoD – Books on Demand GmbH, Helsinki, Suomi
Valmistaja: BoD – Books on Demand GmbH, Norderstedt, Saksa
ISBN: 978-952-80-7840-1
Tämä kirja kertoo tunteiden merkityksestä elämässämme ja sisältää ajatuksia elämän syvyydestä. Elämä tuo koko ajan uusia haasteita eteemme ja aiheuttaa meissä erilaisia tunnereaktioita. Tunteet kertovat aina, miten me voimme ja tarvitseeko jokin asia korjausta. Tunteiden kirjo on valtava. Meidän kaikkien olisi hyvä välillä pysähtyä kuuntelemaan, mitä sisimpämme yrittää kertoa meille. Tuntemuksia ei saisi ohittaa, niitä pitäisi kuunnella. Tunnereaktio voi tulla myös syvästä alitajunnasta, kehon muistista. Tällaisen tunnereaktion syytä on vaikeampi tunnistaa, mutta siihenkin on mahdollista päästä käsiksi, kun kehittää itsetuntemuksen taitoja.
Tässä kirjassa kerrotaan muutamista työkaluista, joita hyödyntämällä meillä on mahdollisuus tutustua itseemme syvemmin ja samalla päästä eroon niistä ajattelutavoista, jotka eivät enää palvele henkistä kehitystämme. Tuntemuksien ja tunnereaktioiden kautta tunteet auttavat meitä tutustumaan omaan itseemme. Ihmisen keho pyrkii aina tasapainoon ja näin on myös tunnemaailman kanssa. Pinnalle nousevien tunteiden tarkoituksena on, että huomioisimme nämä tuntemukset. Että uskaltaisimme ottaa rohkeasti myös negatiiviset tunteet käsittelyyn. Tunteiden käsittelyn eli tunteiden läpielämisen avulla nämä rajoittavat tuntemukset puhdistuvat kehostamme pois ja sen myötä negatiivisen tunteen kiinnipitävä voima menettää meissä otteensa. Näin energia pääsee virtaamaan kehossamme esteettömämmin ja samalla myös energiatasomme nousee. Kun tiedostamme, miten keho pyrkii aina tasapainoon, voimme ottaa kiitollisina vastaan kaikki tuntemukset. Tuntemukset nimittäin ohjaavat meitä löytämään sisimpämme, mikäli aidosti kuuntelemme niitä. Tunteiden työstämisen seurauksena mahdollistuu eheytyminen, vapautuminen ja samalla elämänlaatu paranee. Näiden kokemusten myötä pääsemme sukeltamaan yhä syvemmälle omaan sisimpäämme ja piilossa olevat vahvuutemme tulevat näkyvämmiksi. Tämän seurauksena myös tietoisuutemme lisääntyy.
Tunteita ei voida pakottaa. Ne tulevat sellaisina kuin tulevat. Voimme kuitenkin kehittää elämässämme niitä taitoja, jotka auttavat suhtautumaan omiin tunnereaktioihimme. Kuuntelemmeko tunteitamme ja kunnioitammeko niitä suunnannäyttäjinä vai piilotammeko todelliset tunteemme? Tunteet kuuluvat aina elämäämme, sillä olemmehan ihmisiä, tuntevia olentoja.
Ihminen suojautuu automaattisesti siten, että kaikki tunteet eivät nouse yhtä aikaa pintaan, sillä emme kestäisi sitä. Tunteet tulevat näin käsitellyksi siivu kerrallaan. Jokainen myös käsittelee näitä tuntemuksia itselle sopivaan tahtiin. Vapaus saavutetaan vain päästämällä irti tunteen kiinnipitävästä voimasta. Tämän muistaminen auttaa haastavissa tunneprosesseissa.
Me emme voi hallita elämässämme kaikkea. Joskus elämässä tapahtuu asioita, joita ei ole mahdollista muuttaa, ja joudumme hyväksymään nämä asiat sellaisina kuin ne ovat. Tämä toisinaan edellyttää, että joudumme muuttamaan myös omia ajattelutapojamme. Näin sisällämme olevat asenteet saavat päivityksen. Tämän päivityksen myötä energia pääsee vapautumaan ja olemisen tila kevenee.
Luottamus elämään lisääntyy aina, kun löydämme yhteyden sisimpäämme. Moni on varmasti saanut kosketuksen omaan sisimpäänsä, ja tämän yhteyden ylläpitämistä tulisikin tietoisesti kehittää itsessä. Tässä kirjassa tarjotaan ajatuksia katsoa elämää laajemmasta perspektiivistä ja syvyydestä sekä samalla sukelletaan syvälle omaan itseemme.
Myös oman intuition kuunteleminen elämässä on tärkeää, ja tämän taidon kehittämisestä on aina itselle hyötyä. Intuitio voi esiintyä erilaisina tuntemuksina tai sisäisenä tietona. Tieto siis ikään kuin ilmestyy suoraan pään sisään. Intuitio kertoo suoraan, mikä on vaarallista tai mihin meidän kannattaa tarttua. Omasta intuitiosta tullut viesti on siis suora suunnanantaja. Intuitioon pohjautuva viesti poikkeaa muista tuntemuksista, se tulee vähän niin kuin tyhjästä. Usein intuitiosta tullut viesti saa aikaan rauhan tilan, mikä vahvistaa edelleen tuntemusta siitä, että olemme oikealla tiellä. Omia intuitiotaitoja kehittämällä kuulemme paremmin omia sisäisiä viestejämme, jotka puolestaan auttavat meitä elämän haasteissa.
Meidät on pienestä pitäen ohjelmoitu siihen, miten tulee toimia ja mikä on sopivaa ja mikä ei. Lapsi oppii matkimalla ja seuraamalla ympäristön käytösmalleja. Ohjelmointi tapahtuu vanhempien, koulun ja muun ympäristön kautta. Nämä käyttäytymismallit juurtuvat niin syvälle omaan alitajuntaan, että niihin on joskus vaikea päästä käsiksi. Tässä kirjassa käsitellään myös tällaisia malleja ja sitä, miten rajoittavista ohjelmoinneista on mahdollisuus vapautua eli päästää irti kaikesta siitä, mikä ei enää toimi elämässä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, kuinka paljon nämä rajoittavat ohjelmoinnit kuormittavat elämääsi? Eikö olisi aika päästä eroon turhista kuormista? Kirja sisältää muutamia esimerkkejä, joiden avulla voi kyseenalaistaa opitun ajattelumaailman. Jokainen voi myös pohtia, olisiko omassa elämässä tarvetta uudelleen ohjelmoinnille. Käytöksemme paljastaa aina, minkälaiset ohjelmoinnit olemme sisäistäneet. Voimme puhua omista periaatteistamme todella kauniisti, mutta käytös on se, joka paljastaa, minkälaisen ohjelmoinnin todella olemme sisäistäneet. Aina kun onnistumme päästämään irti niistä asenteista ja ajattelutavoista, jotka eivät enää palvele henkistä kehitystämme, energiaa vapautuu ja elämä muuttuu helpommaksi ja keveämmäksi elää. Eikö meidän jokaisen tavoitteena ole tasapainoinen elämä, jossa saamme olla sitä, mitä oikeasti olemme, ja samalla annamme tilan myös muille olla sitä, mitä he oikeasti ovat?
Tämä kirja sisältää kirjoittajan tämänhetkisen näkemyksen elämän syvyydestä. Se kuvaa kirjoittajan näkemystä tunteiden merkityksestä elämässämme: tunteiden kiinnipitävästä voimasta, eheytymisestä, sydämen avautumisesta, elämään luottamisesta, elämän ykseydestä jne. Nämä ovat vain kirjoittajan näkemyksiä elämästä ja ne perustuvat täysin nähtyihin ja koettuihin tilanteisiin. Elämän myötä meidän näkemyksemme elämästä muuttuu kaiken aikaa. Toisilla voi olla samoista asioista toisenlaisia näkemyksiä. Elämän kokeminen on aina henkilökohtainen asia. Tämän kirjan tarkoituksena on vain jakaa kokemuksia ja näkemyksiä eletystä elämästä ja elämän syvyydestä, joten sen sisältö ei ole missään nimessä absoluuttinen totuus. Tämän vuoksi lue tätä kirjaa valikoiden. Halutessasi voit poimia tai olla poimimatta vain ne kohdat, jotka toimivat sinun tämän hetkisessä elämäntilanteessasi ja jotka vievät sinua eteenpäin valinnoissasi. Olen iloinen, jos joku saa kirjasta apua ja hyvää mieltä sekä pystyy kirjan lukemisen myötä vapautumaan omista rajoitteista ja samalla ottamaan elämän haasteet vastaan kevyemmin, mutta vastuuntuntoisesti. Toivon, että tästä kirjasta virtaa vapauden ja rauhan energia, joilla on mahdollista keventää askeleita täällä maan päällä. Nimittäin meidän ei aina tarvitse tallustella koko elämää raskailla kengillä. Meidän on mahdollista ottaa kaapista kevyemmät kengät, sillä myös niillä on mahdollista päästä elämässä eteenpäin.
Tämän kirjan kirjoittaminen lähti liikkeelle oikeastaan ystävistäni. Eräs ystäväni sanoi minulle usein, että minun pitäisi alkaa kirjoittaa elämästä, kokemuksista, omista tuntemuksista. Hän sanoi tätä minulle useamman vuoden, mutta en vielä kuitenkaan kyennyt tarttumaan kirjoittamiseen. Sitten eräs toinen ystäväni kertoi, ettei itse kykene käsittelemään asioita yhtä nopeaan tahtiin kuin minä, vaan tarvitsee itse niihin enemmän aikaa. Tämän jälkeen päässäni alkoi tapahtua jotain, tuli pakottava tarve kirjoittamiselle. Sisältäpäin tuli suuri työntävä voima, minkä seurauksena tämä kirja syntyi.
Oletko ajatellut, miten syvältä tunteet voivat kummuta? Entä mitä tunteet kertovat sinusta? Kuunteletko tunteitasi ja miten reagoit niihin? Annatko tunteiden sokeasti viedä sinua, oletko tunteiden isäntä vai renki? Ymmärrätkö omaa reagointiasi? Uskallatko kohdata tunteesi vai menetkö niiltä piiloon ja samalla yrität tukahduttaa ne? Mikä on motivaatiosi itsesi syvempään tutustumiseen, haluatko oppia ymmärtämään itseäsi enemmän? Kun pysähdyt miettimään vastauksia yllä mainittuihin kysymyksiin, saat mahdollisuuden tutustua itseesi. Eikö nyt olisi aika tehdä matka omaan itseesi? Jos vastaat edellä mainittuihin kysymyksiin eri elämäntilanteissa, saat myös erilaiset vastaukset. Elämä haastaa meidät aina, jotta kehittyisimme ihmisinä. Ja eri elämäntilanteissa pinnalle nousee myös eri asioita, jotka tarvitsevat päivittämistä. Aina on tärkeää kysyä itseltä omaa vointia ja kuunnella, mille asioille olisi hyvä tehdä jotain ja mitkä asiat on vain hyväksyttävä sellaisina kuin ne ovat.
Haluatko oppia vapautumaan tunnelukoista eli niistä rajoittavista sisäisistä ohjelmoinneista, jotka eivät enää palvele sinua? Jos vastasit myöntävästi, kysy ensin itseltäsi, mitä haluat elämältäsi eli mitä sisimpäsi haluaa tehdä ja mitkä asiat rajoittavat tämän asian toteuttamista. Eikö olisi ihanaa saada vapauden energia virtaamaan ja aloittaa uusi elämä uusilla elämänmyönteisillä ohjelmoinneilla?
Tiesitkö, että tunteet ovat hyviä suunnannäyttäjiä? Tunteet kertovat aina sinusta, siitä, missä mennään ja miten sinä voit. Tunteesi auttavat sinua eheytymään ja sen myötä kykenet vapaammin olemaan se, kuka sisimmässäsi olet.
Tämä kirja puhuu tunteista; siitä, miten voimme hyödyntää omia tunteitamme elämässämme ja kuinka voimme kasvaa matkan varrella, kun kuuntelemme tunteidemme viestejä. Tunteet kertovat suoraan, miten me voimme. Luonnollisessa olotilassamme vallitsee rauha ja sisäinen onnellisuus, mutta usein suistumme raiteiltamme jossain vaiheessa elämää. Tunteet kertovat, milloin jokin on vialla. Tunteet kertovat, jos me tukahdutamme omat tarpeemme. Tunteet varoittavat vaaratilanteista jne. Tunteet ovat arvokkaita työkaluja eli suunnannäyttäjiä itsemme kehittämiselle. Kuuntele siis tunteitasi ja ole rehellinen itseäsi kohtaan. Mieti, mitä kyseessä oleva tuntemus kertoo, kuinka syvältä se tulee. Tunteiden kuuntelu on rakastava teko itseäsi kohtaan. Eikö meidän kaikkien päämääränä ole tulla paremmaksi ihmiseksi? Tämä edellyttää itsetutkiskelua, tunteiden kuuntelua, oman käytöksen tarkkailua, virheellisten ohjelmointien eheyttämistä ja ennen kaikkea itsensä rakastamista ehdoitta omista vajavaisuuksista huolimatta. Tunteiden kuuntelemisen kautta meille avartuu uusi maailma. Tämä mahdollistaa oman tietoisuuden löytämisen. Tietoisuuden tiedostamisen kautta saamme suuremman tuntemuksen vapaudesta ja silloin emme ole niin sidoksissa kehoomme ja maanpäällisiin tapahtumiin. Tapahtumat vain antavat meille sielumme tarvitsevat kokemukset, ja nämä kokemukset toimivat herättäjinämme syvempään tietoisuuteen. Tällöin meille mahdollistuu laajempi ja syvempi ymmärtäminen, mikäli emme juokse tunteitamme pakoon eli uskallamme kohdata tunteemme ja katsoa syvemmälle omaan itseemme.
Tutustutaan nyt kahteen perustunteeseen, rakkauteen ja pelkoon. Nämä kaksi perustunnetta ovat toistensa vastakohtia. Rakkaus kuuluu niihin perustunteisiin, joita ilman emme voi elää. Rakkaus itseä kohtaan, rakkaus toisia kohtaan. Vanhan sanonnan ”tee toisille se, mitä haluaisit itselle tehtävän” avulla pärjää aika pitkälle. Rakkaus itseä kohtaan ei ole itserakkautta, vaan itsestään huolehtimista ja itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin on. Se, kuinka paljon kykenemme rakastamaan itseämme ehdoitta, määrittää sen, kuinka paljon kykenemme rakastamaan ehdoitta toisia. Miten tärkeää onkaan, että hyväksyy itsensä vajavaisuuksista huolimatta eli hyväksyy itsensä ilman ehdollistumia. Kun opimme hyväksymään omia vajavaisuuksia, sen myötä kykenemme hyväksymään myös toisten puutteita, mikä puolestaan mahdollistaa toisen ihmisen syvällisemmän kohtaamisen.
Omat vajavuutemme, joita emme ole hyväksyneet itsessämme ja joihin liittyvistä tapahtumista emme ole päästäneet irti, vaikuttavat suoraan siihen, minkälaisissa tilanteissa emme kykene auttamaan muita. Kykenemme auttamaan toisia vain niissä tilanteissa, joista itse olemme vapautuneet eli joissa meillä ei siis enää ole rajoitteita. Käytetään esimerkkinä alkoholistiperheessä kasvanutta henkilöä. Jos kyseinen henkilö on joutunut kärsimään, eikä ole päästänyt irti kärsimyksestään, hänelle on jäänyt rajoittava asennoituminen alkoholisteja kohtaan. Tällaisen henkilön on vaikeampaa auttaa alkoholistia, koska hän katsoo tilannetta omasta kärsimyksestään käsin. Hänelle ei ole helppoa kohdata autettavaa alkoholistia ihmisenä, koska hän muistaa, mitä hän on joutunut kokemaan. Hän tulkitsee asioita kärsimysmuurinsa kautta. Jos haluaa auttaa toisia, tulisi nähdä kaikkien ihmisarvo eli kohdata ihminen ihmisenä vajavuuksista huolimatta. Tämä edellyttää, että kykenee katsomaan ihmisnaamion taakse ja ymmärtämään, että meidän kaikkien sisältä löytyy valo, joka halua tulla löydetyksi. Autettava kyllä vaistoaa tämän. Hän tuntee, milloin häntä kohdellaan tasavertaisena omista vajavuuksistaan huolimatta, mikä edesauttaa saamaan paremman kontaktin häneen. Tämä puolestaan mahdollistaa asioiden etenemistä auttamisprojektissa.
Kun riisutaan ihmisen tunnelukot eli muurit, joita olemme kasvattaneet ympärillemme, jokaisen sisältä löytyy hyvyys, joka ei vain vielä ole päässyt näkyviin. Nämä ympärillemme kehittyneet muurit vaikuttavat aina käytökseemme, koska tulkitsemme tilanteita muuriemme/tunnelukkojen, opittujen asenteiden ja eletyn elämämme kautta. Minä ja sinä tulkitsemme tilanteita omien muuriemme ja opittujen asenteidemme takaa. Mitä tapahtuu, kun kaksi erilaista, erilaisilla ohjelmoinneilla varustettua ihmistä kohtaa? Pahimmillaan molemmat ihmettelevät, miksi he eivät pysty kohtaamaan toisiaan. Hehän puhuvat aivan eri kieltä, jolloin toisen kohtaaminen on lähes mahdotonta. Toisen kohtaaminen syvenee ja paranee aina, kun yritämme katsoa naamion takana olevaa ihmistä ihmisenä.
Pyyteettömästä ja ehdollisesta rakkaudesta puhuttaessa ehdollisella rakkaudella tarkoitetaan ansaittua rakkautta, kun taas pyyteettömässä rakkaudessa on lupa olla oma itsensä, juuri sellainen kuin on. Ehdollisessa rakkaudessa kumppanin pitää olla jonkinlainen, esimerkiksi koulutettu, riittävän komea tai sivistynyt, ollakseen rakkauden arvoinen. Tällainen ajattelutapa on toisen esineellistämistä, mitä ei tarvitse hyväksyä ja mikä on kaikkea muuta kuin oikeaa rakkautta.
Kun ihminen tekee ja toimii rakkaudesta, se näkyy hänen olemuksessaan tasapainona, rauhana ja säteilynä. Eikö tämä olisi juuri se olotila, mihin meidän kaikkien tulisi pyrkiä? Elää ja olla rakkaudessa. Mikä sitten ihmistä vie pois tästä luonnollisesta olotilasta? Yksi syy on tyytymättömyys omaa itseä kohtaan. Emme ole omasta mielestämme sitä, mitä haluaisimme olla. Miksi meidän pitäisi olla jotain muuta kuin mitä olemme? Miksi emme ole tyytyväisiä itseemme? Kuka meille syöttää tietoa siitä, ettemme voi hyväksyä itseämme juuri sellaisena kuin olemme? Kyse on ohjelmoinnista. Mielemme uskoo tiedon, jota matkan varrella olemme syöttäneet itsellemme tai jota ympäristö on syöttänyt meille. Vaikutteiden imeminen alkaa jo vauvaiässä. Vanhemmat, koulu ja yhteiskunta ovat syöttäneet meille kaiken aikaa ajatuksia siitä, miten asioiden kuuluisi olla, ja tämän kaiken olemme imeneet itseemme. Vaikutteiden juuret ovat niin syvällä, että päivätajuntamme ei edes ymmärrä, kuinka paljon kannamme sisällämme ns. ei-toivottuja ohjelmointeja. Nämä ohjelmoinnit kertovat meille, mitkä teot määrittävät meidät hyviksi tai huonoiksi. Jos teen näin, olen hyvä, ja jos puolestaan noin, olen huono. Tällä tavalla me ehdollistamme itsemme, emmekä tällöin toimi itseämme kohtaan rakkaudesta käsin. Ohjaudumme tällöin ulkoapäin, vaikka elämän tarkoitushan on, että ihminen on omasta sisimmästään ohjautuva. Mitä enemmän olemme ulkoapäin ohjautuvia, sitä enemmän ulkopuolelta tuleva informaatio pääsee vaikuttamaan siihen, miten voimme ja mitä teemme. Mutta onko ulkopuolelta tuleva informaatio aina totuudenmukaista? Valitettavasti ei, ja silti me imemme tiedon kuin sieni. Jos et ole sitä ja tätä, et ole arvostettu jne. Mitä enemmän kykenemme rakastamaan itseämme terveellä tavalla eli ilman ehdollistumia, sitä vähemmän ulkomaailma pääsee meihin vaikuttamaan. Meidän jokaisen olisi hyvä tarkastella omia ohjelmointejamme kriittisesti ja pohtia, tarvitsisivatko ne päivittämistä. Totta kai ulkomaailmasta tulee toisinaan myös hyvää informaatiota, mitä on syytäkin kuunnella. Tällöin tarvitsemme erottelukykyä, jotta voimme päätellä, päteekö kyseinen informaatio omalla kohdallamme ja toimiiko se rakkaudesta vai itsekkäistä tarkoitusperistä käsin. Kaikkea, mitä ympäristö meille työntää, ei ole tervettä ottaa vastaan. Yhteiskuntamme on pullollaan informaatiota, mutta mikä tästä informaatiosta oikeasti toimii ihmisten parhaaksi? Monet asiat tehdään itsekkäistä tarpeista käsin ja samalla uskotellaan ihmisille, että he ovat hyviä ihmisiä, kun toimivat tietyllä tavalla. Usein ihmisiä yritetään hallita pelolla. On tärkeää ottaa käyttöön erottelukyky ja pohtia, mikä toimii rakkaudesta käsin ihmiskuntaa kohtaan ja mikä on lähtöisin itsekkäistä tarpeista.
Kuten jo mainittu, pelko on rakkauden vastakohta. Mitä me pelkäämme? Mitä meille tapahtuu, kun pelkäämme? Joudummeko paniikkiin vai koemmeko esimerkiksi vihan tunteita? Vai yritämmekö mahdollisesti torjua esiin nousevia tunteita eli emme uskalla olla rehellisiä itsellemme? Tässä tapauksessa emme käsittele pelkoa, jonka kohtaamme vaaratilanteessa, kuten liikenteessä tai kun joku uhkaa meitä tai läheisiämme. Sen sijaan puhumme pelosta, joka voi tulla esiin esimerkiksi tietyssä elämänmuutoksessa (oli kyseessä sitten yhtäkkinen tai vähitellen tapahtunut muutos). Mieti, minkälainen tilanne nostaa sinussa esiin pelon tunteen. Tunteiden kuuntelu on erittäin tärkeää, koska tunteet kertovat aina SINUSTA, siitä, miten sinä voit. Oletko laiminlyönyt itseäsi, etkä ole kuunnellut sisältäsi tulevia viestejä? Onko elämääsi tulossa muutoksia, joita pelkäät? Oletko siis sisäistänyt ohjelmoinnin siitä, että kyseinen muutos ei ole hyvä asia, vaikka muutos sisältäpäin katsottuna olisikin juuri sitä? Jos näin on, et ole antanut itsellesi lupaa toimia toisin eli olet kieltänyt omat tarpeesi. Suvussasi voi esimerkiksi olla tiettyjä perinteitä, jotka poikkeavat täysin siitä, mitä sisäinen maailmasi haluaisi tehdä. Nämä suvun perinteet on ohjelmoitu syvälle sisimpääsi. Perinteistä poikkeava valintasi loukkaa tällöin ympäristöä ja sinulle tulee toiminnastasi huono omatunto. Mitä teet tällaisessa tilanteessa? Teetkö niin kuin sydänmesi haluaa tehdä vai annatko suvun valintojen määrätä sinun valintojasi? Meillä kaikilla on oikeus kuunnella omaa sisintämme ja tehdä valintamme sen mukaisesti. Mikään suku tai puoliso ei voi pakottaa sinua valitsemaan heidän tapaansa elää tai toimia. Rakasta itseäsi niin paljon, että uskallat tehdä valintasi oman sisäisen maailmasi mukaisesti. Sisältäpäin tehdyt päätökset johtavat aina parempaan lopputulokseen. Tällöin ihminen toimii kaikkia kohtaan rehellisesti. Jos se aiheuttaa hyväksymättömyyttä joissakin ihmisissä, tilanne on näille henkilöille kasvun paikka, emmekä voi ottaa vastuuta siitä, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Voimme ainoastaan tukea toisia ihmisiä, mikäli kyseinen henkilö haluaa ottaa tuen vastaan, mutta emme voi pakottaa ketään omaan tahtoomme. Tässä tilanteessa tulee ilmi myös sen hyväksyminen, että ympäristössä olevat henkilöt prosessoivat tilanteita omaan tahtiin. Nämä henkilöt eivät ehkä ymmärrä sinun valintaasi nyt, mutta ajan kuluessa saattavat ymmärtääkin, koska ajatuksemme ja tunteemme usein muuttuvat ajan saatossa. Kun teemme valintoja, meidän on hyvä erottaa, mikä on sydämen valinta ja mikä on egon valinta. Egon valinta perustuu useasti ihmisen muodostamiin rakenteisiin, ulkoisiin tarpeisiin tai pelkoihin. Sydämen valinta tulee sisältämme. Sisimpämme kyllä tietää sitä kuunneltaessa, mikä on meidän polkumme ja mihin sielumme haluaa meidän tarttuvan, jotta pääsemme eteenpäin elämässämme. Sydämen kuunteleminen kumpuaa rakkaudesta, mutta egon kuunteleminen perustuu usein valintatilanteissa pelkoon.
Meillä on aina mahdollisuus vapautua raskaista, painavista tunteista, jos vain haluamme. Jotkut tunteet ovat niin sitkeitä ja niin syvällä, että niiden käsitteleminen vaatii yksinkertaisesti enemmän aikaa. Tällaisessa tilanteessa anna itsellesi tarvittu aika. Ole itsellesi armollinen. Kerro itsellesi, että vapaudut päivä päivältä yhä enemmän kyseisestä asiasta ja päästät samalla irti kaikista niistä asioista, jotka eivät palvele sinua.
Kateus, katkeruus, syyllisyys ja häpeä ovat matalavärähteisiä tunteita, jotka vievät ihmistä alaspäin. Jos tunnet tällaisia tuntemuksia, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida ja asioille tulisi todella tehdä jotain. Joskus nämä edellä mainitut tunteet ovat niin syvällä, että päivätajuntamme ei edes tiedosta niitä.
Miten tunnistat tiedostamattoman ja tiedostetun kateuden? Esimerkki tiedostetusta kateudesta: ”Onpa tuolla naisella kauniit vaatteet ja hän on niin hyvännäköinenkin, näyttäisinpä minäkin tuolta.” Tiedostamaton kateus samasta naisesta: ”Aina uudet vaatteet, mikä se luulee olevansa.” Eihän kauniiden vaatteiden pitäminen yllä ole rakkaudeton teko, joten miksi tuomita nainen, joka pitää kauniista vaatteista. Luultavasti tämä nainen pitää myös muustakin kauniista ympärillään. Jos kauneus tuo tälle naiselle mielihyvää, sehän on täysin hänen henkilökohtainen asiansa. Se, minkä näköisenä hän haluaa kulkea, ei kuulu muille. Kuinka paljon positiivisempaa ajattelua on se, että voimme olla iloisia toisten puolesta. Kauneushan sitä paitsi tuo silmäniloa myös ympäristöön. Ihminen, joka on tiedostamaton omalle kateuden tunteelleen, toimii sellaisen ohjelmoinnin pohjalta, jonka mukaan tämän kauniin naisen käytös ei ole sopivaa tai tämän toiminta ei ole sallittua, koska henkilö kokee itsensä jollain tapaa puutteelliseksi kyseisessä asiassa. Tällaisen ohjelmoinnin mukaan muilla ei voisi olla asiat hyvin, jos itselläkään ei ole, ja henkilön mielestä tällainen nainen yrittää aina olla jotain parempaa tai muuta vastaavaa. Tällaisella henkilöllä ohjelmointi toimii siis häntä itseään vastaan. Tällainen ohjelmointi myös syö ihmistä ja vie samalla alaspäin. Me ihmiset ja kiinnostuksen kohteemme ovat erilaisia, ja usein nämä erilaisuudet näkyvät ulospäin, joten miksi emme soisi sitä. Olivatpa ihmisen ulkoinen olemus ja hänen taitonsa minkälaiset vaan, miksemme antaisi toisillemme tilaa olla sitä, mitä oikeasti olemme. Jos ihminen ei loukkaa ketään omalla olemuksellaan, hänellä on oikeus olla sitä, mitä hän on. Jos tämä tuntuu vaikealta tai mahdottomalta sisäistää, silloin olisi hyvä ryhtyä tarkastelemaan omia ohjelmointeja eli sitä, mitä kieltää itseltään ja samalla myös yrittää kieltää muilta.
Jos paluuta ei ole entiseen, silloin joudumme hyväksymään muutoksen tunteistamme huolimatta. Voimme ottaa muutoksen haasteena ja suhtautua siihen niin, että nyt tarjoutuu mahdollisuus muihin uusiin asioihin elämässä. Tee luopumiseen liittyvä surutyö rauhassa, mutta päästä tietoisesti irti tapahtuneesta ja kohdista ajatuksesi tulevaisuuteen eli siihen, miten rakennat sellaisen elämän, missä sinulla on hyvä olla.